Kesken

Vaikka korona-arkea on menty vasta vajaa vuosi, ihmisten psyykeet eivät tahdo kestää. Yhä useampi ihminen uupuu, masentuu, ahdistuu, tantuu. On pelkoa omasta ja läheisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Päivittäin yhä useammat saavat testistä positiivisen tuloksen. Kuolemanpelko on läsnä. Yhä useampi suomalainenkin alkaa tuntea ihmisen, joka on koronan vuoksi joutunut osastolle hoitoon hengityskoneeseen. Yhä useampi tuntee ihmisen, joka on menehtynyt tautiin.  Eilen ajaessani autoa katselin vastaantulevia autoilijoita. Jotkut olivat maskit päällä. Maskittomat olivat apaattisen ja väsyneen näköisiä. Yksi hakkasi päätä rattiin.  Ihmisten sietokyky alkaa jo tässä vaiheessa pandemiaa olla reunalla. Virusmuunnokset ovat hyvää vauhtia kehittymässä. Suomessa tilanne ei ole helpottumaan päin. Korona voi olla täällä jäädäkseen, kukaan ei voi tietää mitä tulevaisuudelta odottaa. Epävarmuus ahdistaa. Vaikka suurin osa selviäisi taudista, osa joutuu kamppailemaan taudin jälkivaikutusten ka...

Maailma on sekaisin. Näin tämän tilanteen tulevaksi jo alkuvuodesta. Muut ovat tulleet ahdistuksessa jäljessä. Suurin osa ihmisistä ottaa asiat hetki kerrallaan. Minä otan kymmenen askelta edempänä. Tällä kertaa ennakkohuoleni osoittautui todeksi. Olen löytänyt koronasta monia hyviä puolia; ilmasto puhdistuu, etätyö kehittyy, saa omaa aikaa, perheellisillä mahdollisuus viettää enemmän aikaa perheensä kanssa, ihmiset pysähtyvät, keksivät luovia ratkaisuja, miettivät omaa arvomaailmaansa, tekevät enemmän yhteistyötä,... Mutta tilanne on myös ahdistava. Pelkään riskiryhmään kuuluvien läheisteni puolesta. Surettaa globaali paniikki ja ahdistuneisuus. Huolehdin sitä, että mitä sitten tapahtuu kun alkuhuuma koululaisilla kotiin jäämisestä laantuu? Eivät saa nähdä kavereita, tulee tylsää, alkaa masentaa ja ahdistaa? Entä yksinäiset ihmiset. Heillä ei ole mahdolllisuutta mennä nyt ryhmiin tapaamaan ihmisiä. Kuoleman portteja kolkuttelevat ikäihmiset eivät viimeisillä päivillään saa livenä ta...

Nyt me suomalaiset ollaan uuden äärellä, kun koronavirusaalto lähestyy maatamme. Toiset ovat optimistisia ja luottavaisia asian suhteen; olemme täällä turvassa hyvien turvatoimien ja terveydenhuollon takia. Toiset vaikuttavat olevan pessimistisiä tai esipaniikissa; hamstraavat FFP3-hengityssuojaimia, käsidesiä ja ruokaa koteihinsa. Laskin, että jos kaikki suomalaiset sairastuisivat koronaan, noin 187 665 ihmistä kuolisi (laskien 3,4% kuolleisuudesta). Kuitenkin hallitus on varautunut siihen, että pahimmassa tapauksessa 35% suomalaista voisi sairastua. Tämä tarkoittaisi noin 1,932 miljoonaa sairastunutta, joista kuolisi 65 683. Jos omassa lähipiirissä on 150 sukulaista, 52,5 sairastuisi ja 1,785 (1-2 sukulaista) kuolisi, näin karkeasti laskettua. Tässä vaiheessa kun joku mainitsee, että hei, vuosittain "perusinfluenssaankin" kuolee satoja ihmisiä, niin huomautan, että kuolleisuusprosentti perusinfluenssalla on 0,09% (Terveyskirjaston mukaan influenssaan sairastuu noin 10% ...

Näin unta viime viikolla, että riitelin puolisoni kanssa. Suutuksissani laitoin puolisoni kenttään ja väänsin hänen naamaansa niin, että sattui. Tuli karmea syyllisyys. Herätessäni unesta huokaisin ääneen helpotuksesta, ettei se ollutkaan totta. Jäin miettimään näkemääni. Onko minulla patoutunutta vihaa, joka puskee uniini? Olen ollut viime päivinä ärtynyt. Mieleeni on tulvinut muistot yläasteelta ja lukiosta, jolloin olin erittäin vihainen ihmisille, elämälle ja koko maailmalle. Yläasteella jaoimme ystäväni kanssa elämäntuskaamme, ja aloimme vihata kaikkea. Saimme vihasta paljon voimaa, ja tunsimme olevamme muiden yläpuolella. Ihmiset olivat typeriä ja pahoja. Itsekkäitä! Vihasimme koko ihmiskuntaa. Ajattelimme, että ihmiset ovat kaiken pahan alku ja juuri; saisivat kuolla kaikki pois. Ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen. Haluavat tieten tahtoen lisätä elämään kurjuutta, vaikka elämä on hankalaa jo muutenkin. Synnyttävät tänne lapsia kärsimään. Jos minulla olisi silloin ollut mahdol...