Elämän tarkoitus

Kaverini kysyi illanistujaisissa, mikä on elämän tarkoitus. Hetken mietittyäni vastasin: "Nauttia elämästä." Kun kerran tänne on synnytty, eikö se ole sama ottaa kaikki irti? Myöhemmin ajatusta enemmän pohdiskeltuani tajusin, että mikäli nautinto on elämän päätavoitteena, riski epäonnistua on suuri. Neutraaleja ajanjaksoja ja kärsimystä on elämässä enemmän, joten elämä jäisi miinukselle.

Mikä sitten voisi olla elämän tarkoitus? Mitä se sisältää? Jos etsii vastausta kysymykseen miksi on ylipäätään syntynyt tänne, voin vain vastata, että olemme seksuaalisen tarpeen tyydytyksen tulos tai vanhempien iloksi ja avuksi oleminen.

Elämällä kuitenkin halutaan olevan väliä, ja sille halutaan etsiä suurempaa merkitystä.

Joskus pienenä, kun mietin avaruutta ja sen äärettömyytä, tuntui hassulta. Aivan kuin olisi leijaillut ilmassa, ja vähän pyörrytti. Saman tuntemuksen voin tavoittaa ajattelemalla, että on ollut noin yksi 300:sta miljoonasta siittiöstä, joka on läpäissyt äidin munasolun. Lottovoiton (seitsemän oikein) todennäköisyys on noin yhden suhde 18,6 miljoonaan; syntyminen on kuin voittaisi lotossa suurimman potin 16 kertaa. Voisiko elämä sisänsä olla se tarkoitus?

Jos elämässä tarvitsee olla jokin muukin tarkoitus kuin itse elämä, löytyisikö se jostain elämää suuremmasta? Monet saavat lohtua ajattelemalla, että elämä on johdatusta; jokin johdattelee elämääsi, on päättänyt kohtalon puolestasi. Kaikella on suurempi tarkoitus, josta et kuitenkaan ole oikein kunnolla perillä. Herran haltuun!

Elämän tarkoitus tuskin on yksi ja sama kaikille. Joku vastaa elämän tarkoituksen olevan tasapainoon pyrkimistä. Toinen löytää sen kuolemasta (se jos mikä on varmaa!). Joku voi ajatella, että on täällä sovittamassa syntejä tai korjaamassa aiemman elämän kesken jääneitä oppimiskokemuksia. Toiset mielivät, että elämä on hyvän tekemistä tai uuden elämän luomista, muutosta tai hyväksymistä. Keskeneräisyyttä, oppimista, itsensä auttamista ja löytämistä tai rakkautta.

Kaikki ei välttämättä mieti elämän tarkoitusta. Elävät vain. Onko silloin elämä riittävän tarkoituksenmukaista, vaikkei sinänsä tarkoitusta tietäisikään? Onko itsemurhaan päätyneet kadottaneet elämän tarkoituksen? Voisiko elämän tarkoitus olla se, että elää? 

Tai jos elämän tarkoitus on miettiä sitä elämän tarkoitusta? Kysymys elämän tarkoituksellisuudesta on niin monisäikeinen, että siihen saa kulutettua paljon aikaa, elämää. Sen äärellä pääsee myös syvällisten keskusteluiden äärelle itsensä ja muiden kanssa. On hykerryttävää päästä jakamaan muiden kanssa ajatuksia elämän merkityksellisyydestä, oppia lisää elämästä, toisista ja itsestä.

Kuitenkin sitä jokainen luo itse oman tarkoituksen elämälleen.

Minun tämänhetkinen elämän tarkoitus:
1) Nauttia elämästä silloin kuin siihen on mahdollisuus
2) Pyrkiä hyväksymään kaikki tunteet ja tarpeet, pysähtyä niiden äärelle ja kuunnella niiden sanomaa
3) Pysähtyä ajoittain miettimään, mikä tekee elämästä elämisen arvoisen, ja viedä niitä käytänöön mahdollisuuksien mukaan
4) Auttaa itseä, kun on vaikeaa
5) Tehdä hyvää, kun siihen löytyy voimavaroja

"Elämän tarkoitus on elää elämää kaikkinensa, omia arvoja kuunnellen."

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toivo lapsettomuudesta

Mikä ihmeen ilo?

Elämässä on kestämistä